Viime aikoina juotuja

Joululoman aikana tuli maisteltua viinejä, mutta sen kummemmin en ehtinyt ryhtyä raapustelemaan isompia arvioita. Tässä kuitenkin muutamia tärppejä muistiinpanoistani – onnistuneita, tyydyttäviä ja pettymyksiä.

ONNISTUNEET

Alain Jaume Domaine Grand Veneur Lirac Clos De Sixte 2010 (€ 14,90 Vinexus.de)

alain jaume lirac

Alain Jaume on yksi isoista rhonelaisista tuottajista, enkä ole vielä maistanut tuottajalta epäonnistunutta viiniä. Rhonelaiseen tapaan Alain Jaumelta saa viinejä kylien mukaan nimetyiltä tarhoilta, ja uutena vuotena maistettu Rhone-joen länsipuolelta löytyvä Lirac oli mausteinen, melko täyteläinen ja elegantti. Rhone ei petä.

Domaine Louis Michel & Fils Chablis Premier Cru Montmain 2011 (€ 24,20 Vinexus.de)

FR-CH-0010-11p

Chablis’ta maistoin pikaisesti pienen lasillisen, ja ensimmäinen ja viimeinen ajatus oli ”lisää”. Viinissä oli vielä melko hento trooppisen hedelmäinen tuoksu, mutta makupaletti antoi jokaisella suullisella jonkun uuden elementin. Verrattuna kymmenisen euroa halvimpiin vastaaviin viineihin tässä viinissä oli runsaasti enemmän hedelmää kuin mineraalisuutta ja hapokkuutta. Hinta-laatu -suhteeltaan plussan puolella, ja varmasti saa ikääntyessään lisää luonnetta.

Chateau Le Haut-Médoc de Giscours 2008 (€ 14,90 Vinatis.com vuosikerta 2010)

le-haut-medoc-de-giscours-3eme-vin-du-chateau-giscours

Chateau Giscoursin kolmosviini oli hintaan nähden aivan erinomainen. Tästä viinistä minulla oli vuoden 2008 pullo, joka oli ehtinyt kypsyä oikein mehukkaaksi, hedelmäiseksi ja pehmeäksi. Kunpa vielä Alkon <20€ Bordeaux’t olisivat tätä luokkaa…

Von Winning Drache Riesling 2012 (€ 8,50 Vinexus.de)

DE-RI-0180-12p

Tässä taas yksi esimerkki siitä, miksi Riesling on niin hieno rypäle. Ei mitään varsin erikoista, mutta vahva sitrushedelmäinen tuoksu ja pirteä, hapokas, hedelmäinen ja runsas maku. Hintaa alle kymppi. Win-Winning.

Kleine Zalze Vineyard Selection Chardonnay Barrel Fermented 2012 (€ 10,65 Vinexus.de)

ZA-CH-0046-12p

Nämä eteläafrikkalaiset Chardonnaythän ovat hyviä. Ennen joulua maistettiin La Mottea ja nyt tätä Kleine Zalzea. Tuoksu on mausteinen ja sitrushedelmäinen, maussa runsautta mutta ei liiaksi – jälkimaku taas pitkä ja raikas. Erittäin onnistunut viini!

KESKITASOA

Prinz Von Hessen Dachsfilet Riesling 2011 (Alko € 29,20, Gourmondo.de € 21,90)

weingut-prinz-von-hessen-dachsfilet-riesling-trocken-rheingau-germany-10000487

Tästä viinistä minulla oli huikeat odotukset, koska tagit ovat kohdillaan: saksalainen Riesling, kallis, kehuttu, etiketissä mäyrä. Viini on tehty osittain punaviinitekniikalla, eli osa rypäleiden kuorista on jätetty rypälemehuun. Arvioiden mukaan tämä antaa viinille aivan ainutlaatuisia, runsaita makuja.

Ehkä Dachsfilet olisi kannattanut jättää vielä kellariin, koska viini ei kovin paljon eronnut tavallisesta Rieslingistä. Maku oli melko runsas ja sitruksinen, mutta ei millään tavalla erityinen.

Château de Saint Cosme Côtes-du-Rhône Les Deux Albion 2011 (€ 14,50 Vinexus.de)

rhone_sud_chateau_de_st_cosme_les_deux_albion_2011

Tämä rhonelainen tuottaja oli minulle uusi tuttavuus, ja sen valikoimista löytyy useita erilaisia rhone-blendejä. Les Deux Albion oli melko tyypillinen alueen viini, mutta sen lähes olematon jälkimaku laski viinin kokonaisvaikutelmaa. Plussaa etiketistä ja siitä, että sekoituksessa ei ole mukana Syrah’ta (ei sitä kaikkiin rhonelaisiin tarvitse laittaa).

PETTYMYKSET

Domaine Riberach These 2007 (€ 30,00 Alko ei enää saatavilla)

riberach-these-vin-de-pays-des-cotes-catalanes-france-10423508

Tätä Languedoc-Roussillonista tulevaa Grenache-Carignan -sekoitusta maistoin viime kesänä ravintolassa, ja viinin tanniinisuus, purevuus ja ote vei tukan mennessään. Huh! Viiniä on erittäin vaikea löytää mistään, mutta sattumalta bongasin sitä syksyllä Arkadian Alkosta johon sitä oli ilmeisesti saatu pieni erä. Viini on tehty erikoisella tavalla betonitankeissa kypsyttämällä, ja Domaine Riberachin viinit ovat saaneet modernit nimet these, synthese, antithese jne. filosofian ja antiikin maailmasta.

Tämä vuoden 2007 vuosikerta ei maistunut ollenkaan samalta kuin ravintolassa maistettu pullo. Tanniinit loistivat poissaolollaan, rakenne oli kevyempi ja esiin ei noussut oikeastaan mitään persoonallista. Ainoa vaihtoehto on, että ravintolassa tarjoiltu viini on ollut huomattavasti nuorempaa ja parempaa vuosikertaa. Alkon pullossa 60% liikaa hintaa.

Llai Llai Grenache 2012 (Alko € 12,90)

lailaigrenace0

Maipo Valleystä tuleva Llai Llain Pinot Noir on edullinen ja mukiinmenevä viini, mutta tästä saman tuottajan Grenachesta on syytä pysytellä kaukana. Viini maistui Hubba Bubban ja kotiviinin sekoitukselta. Viini oli niin pahaa, että jos hintaa laskisi vähän olisi sillä edellytykset nousta suomalaisten suursuosikiksi J.P. Chenetin seuraan.

Jean Biecher & Fils Riesling 2012 (Alko, € 11,30)

iso_560327_2012-120x524

Ei varsinaisesti pettymys, mutta erittäin vaikeasti lähestyttävä ja kireä alsacelainen. Tälle annoin mahdollisuuden sekä dekantoinnin että kalaruokien merkeissä, mutta viini valitettavasti on sitä mitä Alkonkin sivuilla siitä sanotaan: viheromenainen, kevyen mineraalinen, hennon yrttinen. Viinin ominaisuuksista tuli enemmän mieleen joku halpa burgundilainen kuten Macon tai Petit Chablis.

Mainokset

Kloster Eberbach, viimeiset siemaukset

Kloster Eberbach Rauenthaler Kabinett Trocken 2011
Maa / alue:
Saksa, Rheingau
Rypäleet:
100 % Riesling
Ostopaikka:
vinexus.de, € 10,45

DE-RI-0143-11p

Viimeinen maisteltu Kloster Eberbachin Riesling oli kolmesta luostarin Rieslingeistä ehkä persoonallisin ja konstikkain, mutta ei yltänyt aivan yhtä miellyttävään kokemukseen kuin ensimmäinen ja toinen. Ideana oli siis vertailla yhden ison tuottajan kolmea suhteellisen edullista Rieslingiä ja löytää niistä eroja. Hommassa on ollut ongelma, että kokonaiskuvaa viinien faktuaalisista eroista kuten kasvatuspaikasta ja metodeista on ollut vaikea saada – tuottajalla on erilaisia mutta kuitenkin niin samanlaisia viinejä perhanan paljon eikä niistä löydy tarpeeksi tietoa. No, mennään sitten nenän ja kielen perusteella jutussa eteenpäin.

Kukin maistetuista Rieslingeistä on ollut omanlaisensa, mutta kahdessa ensimmäisessä on yhteneväinen, hedelmäinen ja pyöreän pehmeä Rieslingin makumaailma ja tuntuma. Tämä kolmas sitten edustaa ehkä toisenlaista, mutta myös monista Rieslingeistä löytyvää mineraalisempaa karakteeriä. Tuoksussa on kukkaa, vaniljaa, jopa karkkimaisuutta, mutta maku ei seuraa tätä linjaa vaan kielellä viini on hapokas ja suuta kuivattava. Petrolia ei kuitenkaan maussa ole, eikä näin nuoreen viiniin sitä usein ole ehtinyt muodostuakaan.

Dekantoinnin jälkeen viini aukeaa enemmän hedelmään, erityisesti limeen päin, mutta maku jää kuitenkin ohuemmaksi kuin kahden muun Eberbach-Rieslingin tapauksessa. Jälkimaussa maistuu ruoho.

Nämä viinit eivät hetkauta sitä faktaa, että tässä hintaluokassa saksalaisissa Rieslingeissä on hinta-laatu -suhde kohdillaan.