Provencen punaista

Chateau Thuerry Les Abeillons Rouge 2009
Maa / alue: Ranska, Provence, Coteaux Varois AOC
Rypäleet: Cabernet Sauvignon, Syrah, Grenache
Saatavuus: Vins et Champagnes, € 14,90

thuerry_rood

Provencessa tehdään lähinnä roséviiniä, mutta alueelta tulee myös hyviä ja mehukkaita punaisia. Provencea usein kutsutaan Italian Toscanaksi (tai toisinpäin) ja ilmasto, maalaismaisemat ja rauhallinen elämäntyyli kyllä pitää sisällään samankaltaisuuksia. Yhtä lailla provencelaisissa punaviineissä on Chiantin ja Sangiovesen piirteitä.

Chateau Thuerry on moderni viinitalo, jonka tarhat sijaitsevat Provencen itäpuolella. Alue on melko vuoristoista ja selvästi merenpintaa korkeammalla, mutta aurinko tietysti porottaa täysillä huhtikuusta lokakuuhun. Thuerryn moderni tyyli näkyy mm. siinä, että tarpeen tullen maaperästä ja rypälesekoituksista pyritään tekemään mahdollisimman hyvää viiniä, vaikka se tarkoittaisi viinin tiputtamista luokkaa alaspäin supertoskanalaisten tyyliin.

Les Abeillons Rouge on tehty Coteaux Varois AOC:n sääntöjen puitteissa, ja sen mikstuura on Cab, Syrah ja Grenache. Sekoitussuhdetta ei paljasteta, mutta viinin karaktääri noudattelee melko tarkasti käytettyjen rypäleiden ominaispiirteitä. Tuoksussa on syrah’lle tuttua mustikkaa ja mustaherukkaa, mutta myös cabernet’n tuomaa tanakkuutta, lyijyä ja maanläheisyyttä. Grenache on luultavasti mukana pienissä määrin tuomaan hedelmää ja hapokkuutta.

Viinin maku on hyvin lähellä Chianti Classicoa. Mehukas kirsikka, hedelmäisyys ja lämpö ovat primäärimakuja, ja viini on silti raikkaan keskitäyteläinen. Vuosikerran ollessa 2009 se on toki saanut jo kehittyä, ja tanniinit ovat mukavan pehmeitä. Tuottajan mukaan rypäleistä Cabernet’n mehu on käynyt tammitynnyreissä kahden muun käydessä terästankeissa, ja mehut on myöhemmin yhdistetty toisiinsa. Hyvä resepti haettaessa raikasta mutta mehukasta viiniä, jollainen Les Abeillons Rouge todella on.

Viinin jälkimaussa on aavistus savea ja maaperän sakkaa, mutta ei missään tapauksessa multaisuutta. Raikkaus on läsnä myös jälkimaussa.

Thuerryllä on hieno paketti kasassa. Viinit ovat mehukkaita, AOC:n säännöt antavat niiden tekemiseen pelivaraa ja etiketti ja ulosanti on epäranskalaisen moderni. Jos olisin sijoittaja, tähän viinitaloon voisin investoida isommallakin potilla kuin ostamalla keissin Les Abeillonsia. Ostakaa tekin.

PS. Chateau Thuerryn rosé on paras koskaan maistamani rosé. Tästä joskus lisää.

Mainokset

Pinot Noir jota kannattaa maistaa

Brancott Estate Pinot Noir 2012
Maa / alue: 
Uusi-Seelanti, South Island
Rypäle: 100% Pinot Noir
Saatavuus: Alko, € 12,48, Vinexus € 9,99 (vuosikerta 2011)

brancott

Uusi-Seelanti on yksi maailman johtavista Pinot Noir -alueista, ja sinne kannattaa suunnata katseensa kun haluaa edullista Pinot’a. Brancott Estaten Pinot Noir on loistoviini, ja nyt kerron miksi.

Pullon etiketti ei herätä tunteita suuntaan tai toiseen, ja merkintä ”South Island” kertoo ainoastaan että viini on tehty Uuden-Seelannin eteläisellä saarella, joka on melkein puolet Suomen pinta-alasta. Viinirypäleet on kerätty kolmelta eri tarhalta vaihtelevista maaperistä, joten viinin pöytäviinimäiset lähtökohdat ovat viinipuritaaneille luotaantyöntävät. Yritetään kuitenkin jättää pois periranskalainen asenne, että pappilan takaa löytyvän luoteeseen päin kallistuvan tarhan pyhällä vedellä kastellut, täysikuun aikaan poimitut rypäleet ovat vähintä mitä viiniltä voi vaatia. Nimittäin Brancott Estaten kanssa on jotain tehty oikein.

Viinin tuoksu on uskomattoman moniulotteinen. Primäärituoksu ei suinkaan ole Pinot’lle tyypillinen marjaisuus, vaan multainen maa. Sen alta nenään kulkeutuu mansikkaa, suklaata ja yrttisyyttä. Tuntuu että Brancott Estate antaa jokaisella nuuhkaisulla jotain uutta, ja olen äimissäni kun selvästi haistan siitä vielä vihreitä oliiveja, parsaa ja aavistuksen savuisuutta. Tuoksu on siksi mielestäni ällistyttävä, koska siinä on sekä puna- että valkoviinin elementtejä, mutta myös ihan muiden rypäleiden kuin Pinot’n tuoksuja.

Maku on sitten jo vähän sulkeutuneempi. Se on multainen, marjainen, suklainen ja miellyttävän keskitäyteläinen. Ei kovin hapokas, eikä juuri ollenkaan tanniininen. Sellaisenaan se kelpaa oivallisesti myös seurusteluviiniksi, koska se ei ole yltiöhapokas tai pistävä.

Brancott Estaten Pinot Noir on hintaisekseen todella monipuolinen viini. Tuoksussa on uskomaton vaihtelu toisistaan poikkeavia sävyjä, ja maku on miellyttävä joskaan ei tuoksun veroinen. Viini pesee mennen tullen muut saman hintaluokan Pinot Noirit.