Llai Llai Pinot Noir 2012 (ja 2011)

Viikonloppuna osallistuin pieneen sokkotastingiin, jossa jokainen neljästä maistetusta viinistä oli miellyttävä ja hyvä viini. Kaikki viinit kostautuivat Pinot Noireiksi, ja yhtä viineistä olin maistanut aiemmin syksyllä. Ihmettelin, miten muistiinpanoni erosivat melko radikaalisti eri maistelukertojen välillä, kunnes tajusin että syksyllä maistamani pullo oli vanhempaa vuosikertaa (2012 / 2011). Viini on karvan alle kympin, joten se sopii halpis-helmikuun teemaan.

Llai Llai Pinot Noir 2012
Maa / alue: Chile, Bio Bio Valley
Rypäle: 100% Pinot Noir
Saatavuus: Alko, € 9,98

llaillaipinot

Alle kympin chileläinen viini saa yleensä karvat pystyyn, koska melko suurella todennäköisyydellä vastaan tulee mitäänsanomaton hedelmäpommi, ns. ”kokisviini”. Tämä ei ehkä päde chileläiseen Pinot Noiriin, mutta niitä sen sijaan ei uskalla ostaa koska yleensä kympin Pinot ei ole järkevä ostos, mistään päin maailmaa.

Llai Llai Pinot Noir on kuitenkin nyt kahteen kertaan todettu hyväksi viiniksi, ja hintaluokassaan jopa erinomaiseksi. Viinistä on turha odottaa tavanomaisia chileläisiä elementtejä, eikä se ole mikään seurusteluviini, vaan hyvässä balanssissa oleva viini jossa hapokkuus ja mausteisuus luovat hyvän kombinaation.

Viini ei oikeastaan ole kovin kevyt, ja edellisessä vuosikerrassa oli vieläkin enemmän vartaloa. Alko on antanut viinille melko mitäänsanomattoman ja ei ostopäätöksiä herättävän luonnehdinnan, mutta omaan nenääni viinistä löytyi ilahduttavasti erilaisia tasoja.

Yllättävän voimakkaassa tuoksussa on mausteisuutta ja happamia punaisia marjoja, ja hapokas mutta intensiivinen maku antaa samoja ominaisuuksia. Viini jää pistelemään kitalakeen, ja avoin jälkimaku niin sanotusti nostaa veden kielelle ja jää houkuttelemaan seuraavaa kulausta.

Sokkona maistettuna olisin voinut erehtyä luulemaan tätä viiniä rhonelaiseksi Grenacheksi tai jopa Nebbioloksi. Jos jostain löytää vielä aiempaa vuosikertaa, on sekin hyvä – suklaisempi ja vähän täyteläisempi.

Mainokset

Viime aikoina juotuja

Joululoman aikana tuli maisteltua viinejä, mutta sen kummemmin en ehtinyt ryhtyä raapustelemaan isompia arvioita. Tässä kuitenkin muutamia tärppejä muistiinpanoistani – onnistuneita, tyydyttäviä ja pettymyksiä.

ONNISTUNEET

Alain Jaume Domaine Grand Veneur Lirac Clos De Sixte 2010 (€ 14,90 Vinexus.de)

alain jaume lirac

Alain Jaume on yksi isoista rhonelaisista tuottajista, enkä ole vielä maistanut tuottajalta epäonnistunutta viiniä. Rhonelaiseen tapaan Alain Jaumelta saa viinejä kylien mukaan nimetyiltä tarhoilta, ja uutena vuotena maistettu Rhone-joen länsipuolelta löytyvä Lirac oli mausteinen, melko täyteläinen ja elegantti. Rhone ei petä.

Domaine Louis Michel & Fils Chablis Premier Cru Montmain 2011 (€ 24,20 Vinexus.de)

FR-CH-0010-11p

Chablis’ta maistoin pikaisesti pienen lasillisen, ja ensimmäinen ja viimeinen ajatus oli ”lisää”. Viinissä oli vielä melko hento trooppisen hedelmäinen tuoksu, mutta makupaletti antoi jokaisella suullisella jonkun uuden elementin. Verrattuna kymmenisen euroa halvimpiin vastaaviin viineihin tässä viinissä oli runsaasti enemmän hedelmää kuin mineraalisuutta ja hapokkuutta. Hinta-laatu -suhteeltaan plussan puolella, ja varmasti saa ikääntyessään lisää luonnetta.

Chateau Le Haut-Médoc de Giscours 2008 (€ 14,90 Vinatis.com vuosikerta 2010)

le-haut-medoc-de-giscours-3eme-vin-du-chateau-giscours

Chateau Giscoursin kolmosviini oli hintaan nähden aivan erinomainen. Tästä viinistä minulla oli vuoden 2008 pullo, joka oli ehtinyt kypsyä oikein mehukkaaksi, hedelmäiseksi ja pehmeäksi. Kunpa vielä Alkon <20€ Bordeaux’t olisivat tätä luokkaa…

Von Winning Drache Riesling 2012 (€ 8,50 Vinexus.de)

DE-RI-0180-12p

Tässä taas yksi esimerkki siitä, miksi Riesling on niin hieno rypäle. Ei mitään varsin erikoista, mutta vahva sitrushedelmäinen tuoksu ja pirteä, hapokas, hedelmäinen ja runsas maku. Hintaa alle kymppi. Win-Winning.

Kleine Zalze Vineyard Selection Chardonnay Barrel Fermented 2012 (€ 10,65 Vinexus.de)

ZA-CH-0046-12p

Nämä eteläafrikkalaiset Chardonnaythän ovat hyviä. Ennen joulua maistettiin La Mottea ja nyt tätä Kleine Zalzea. Tuoksu on mausteinen ja sitrushedelmäinen, maussa runsautta mutta ei liiaksi – jälkimaku taas pitkä ja raikas. Erittäin onnistunut viini!

KESKITASOA

Prinz Von Hessen Dachsfilet Riesling 2011 (Alko € 29,20, Gourmondo.de € 21,90)

weingut-prinz-von-hessen-dachsfilet-riesling-trocken-rheingau-germany-10000487

Tästä viinistä minulla oli huikeat odotukset, koska tagit ovat kohdillaan: saksalainen Riesling, kallis, kehuttu, etiketissä mäyrä. Viini on tehty osittain punaviinitekniikalla, eli osa rypäleiden kuorista on jätetty rypälemehuun. Arvioiden mukaan tämä antaa viinille aivan ainutlaatuisia, runsaita makuja.

Ehkä Dachsfilet olisi kannattanut jättää vielä kellariin, koska viini ei kovin paljon eronnut tavallisesta Rieslingistä. Maku oli melko runsas ja sitruksinen, mutta ei millään tavalla erityinen.

Château de Saint Cosme Côtes-du-Rhône Les Deux Albion 2011 (€ 14,50 Vinexus.de)

rhone_sud_chateau_de_st_cosme_les_deux_albion_2011

Tämä rhonelainen tuottaja oli minulle uusi tuttavuus, ja sen valikoimista löytyy useita erilaisia rhone-blendejä. Les Deux Albion oli melko tyypillinen alueen viini, mutta sen lähes olematon jälkimaku laski viinin kokonaisvaikutelmaa. Plussaa etiketistä ja siitä, että sekoituksessa ei ole mukana Syrah’ta (ei sitä kaikkiin rhonelaisiin tarvitse laittaa).

PETTYMYKSET

Domaine Riberach These 2007 (€ 30,00 Alko ei enää saatavilla)

riberach-these-vin-de-pays-des-cotes-catalanes-france-10423508

Tätä Languedoc-Roussillonista tulevaa Grenache-Carignan -sekoitusta maistoin viime kesänä ravintolassa, ja viinin tanniinisuus, purevuus ja ote vei tukan mennessään. Huh! Viiniä on erittäin vaikea löytää mistään, mutta sattumalta bongasin sitä syksyllä Arkadian Alkosta johon sitä oli ilmeisesti saatu pieni erä. Viini on tehty erikoisella tavalla betonitankeissa kypsyttämällä, ja Domaine Riberachin viinit ovat saaneet modernit nimet these, synthese, antithese jne. filosofian ja antiikin maailmasta.

Tämä vuoden 2007 vuosikerta ei maistunut ollenkaan samalta kuin ravintolassa maistettu pullo. Tanniinit loistivat poissaolollaan, rakenne oli kevyempi ja esiin ei noussut oikeastaan mitään persoonallista. Ainoa vaihtoehto on, että ravintolassa tarjoiltu viini on ollut huomattavasti nuorempaa ja parempaa vuosikertaa. Alkon pullossa 60% liikaa hintaa.

Llai Llai Grenache 2012 (Alko € 12,90)

lailaigrenace0

Maipo Valleystä tuleva Llai Llain Pinot Noir on edullinen ja mukiinmenevä viini, mutta tästä saman tuottajan Grenachesta on syytä pysytellä kaukana. Viini maistui Hubba Bubban ja kotiviinin sekoitukselta. Viini oli niin pahaa, että jos hintaa laskisi vähän olisi sillä edellytykset nousta suomalaisten suursuosikiksi J.P. Chenetin seuraan.

Jean Biecher & Fils Riesling 2012 (Alko, € 11,30)

iso_560327_2012-120x524

Ei varsinaisesti pettymys, mutta erittäin vaikeasti lähestyttävä ja kireä alsacelainen. Tälle annoin mahdollisuuden sekä dekantoinnin että kalaruokien merkeissä, mutta viini valitettavasti on sitä mitä Alkonkin sivuilla siitä sanotaan: viheromenainen, kevyen mineraalinen, hennon yrttinen. Viinin ominaisuuksista tuli enemmän mieleen joku halpa burgundilainen kuten Macon tai Petit Chablis.