Viininmaistajaiset ovat oivallinen tapa tutustua viineihin

Meillä on vanhan kaveripiirini sisällä muodostunut porukka, joka järjestää pari-kolme kertaa vuodessa viininmaistajaiset. Teema päätetään joko yhdessä, tai sitten järjestelyvastuun ottaja päättää teeman joka selviää muille osallistujille yleensä vasta paikan päällä. Mukaan viineille varataan myös ruokaa, mutta ei pelkästään viinien takia vaan myös siksi että yleensä maistajaiset kestävät koko illan ja nälkä tulee varmasti. Kustannukset jaetaan tasan.

Koska ehdimme tavata toisiamme melko harvoin, on maistajaisilla vahva sosiaalinen puolensa. Silti olen aina positiivisesti yllättynyt miten intensiivisesti maistelemme viinejä huolimatta siitä että pidämme itseämme melkoisina amatööreinä. Meille on muodostunut tietty kaava, jonka myötä maistajaiset sujuvat miellyttävästi: viinit tulevat kaikin puolin läpikäydyiksi, kuulumiset vaihdetuiksi ja vatsat täytetyiksi. Mikä parasta, toisten osallistujien tuoksu- ja makulöytöjä ja niiden eroja ja yhtäläisyyksiä on älyttömän mielenkiintoista kuulla ja vertailla omiin.

Maistajaisisten järjestämisessä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä huomioitavaa. Viinien suhteen tärkein asia ei ole siinä, mitä viinejä maistellaan, vaan juuri siinä että sillä ei ole mitään väliä: kun maistaa useampaa viiniä (edes kahta!), pääsee jokaisen viinin luonne vertailun myötä esiin aivan uudella tavalla. Viininmaistajaiset voi yhtä hyvin järjestää jonkun Bordeaux-tilan eri vuosikertojen välillä kuin vertailemalla Gato Negron Merlot’ta saman firman Cabernet’iin. Maisteltavia viinejä ei tarvitse olla montaa, yli viisi viiniä on jo vaikea hallita.

Viininmaistajaisten onnistumisessa onkin olennaista muutama käytännön asia:

1) kaikille osallistujille tulisi saada jokaista viiniä varten oma lasi, ja yhtä tärkeää on että lasi on samanlainen. Jos kymmenen ihmistä maistaa viittä viiniä, tarvitaan viisikymmentä lasia, ja useammalla meistä ei ole viittäkymmentä samanlaista lasia. Yhden osallistujan lasit tulisivat olla samaa sarjaa, sillä lasi vaikuttaa viiniin yllättävän paljon.

2) viinien kannattaa olla oikean lämpöisiä, ja aluksi siis liian kylmiä. Kylmä viini ei tietysti ihan heti lämpene, mutta rauhallisesti aloittaessa viinejä saatetaan ensin ihan vaan haistella 20 minuuttia, ja tunnin jälkeen varsinkin valkoviinin lämpötila on jo ihan liian lämmin. Kannattaakin kaataa pieniä määriä ja pitää pullot jääkaapissa väliajan.

3) viinin hankkijan kannattaa nähdä vähän vaivaa ja tehdä kaikille osallistujille faktalappuset. Jos maistellaan sokkona, lappuihin ei kannata kirjoittaa liikaa viineistä paljastavia tietoja. Jopa hinnan tai jonkun viiniarvostelun hinta-laatu -pisteytyksen voi jättää pois. Hyvä kaava on portaittainen: ensin haistellaan ja maistellaan sokkona, sitten osallistujille paljastetaan teema, maistellaan ja nuuhkitaan lisää, tehdään muistiinpanoja. Tässä vaiheessa viinin kuvauksista päätellen yritetään arvata mikä viini on mikäkin (”lasi 2 on ehkä viinikuvaus c”) ja laitetaan viinit myös omaan parhausjärjestykseen. Sitten paljastetaan viinien nimet ja hinnat ja katsotaan kuinka moni on arvannut oikein. Mielenkiintoinen tieto lopussa on se, miten mahdollisesti eri hintaiset viinit pärjäävät: esimerkiksi viimeisimmissä maistajaisissa sai kympin viini parhaat pisteet ja kolmenkympin viini jäi häntäpäähän.

4) hommaan kannattaa käyttää aikaa, ja täysin nälkäisenä ei kannata maistajaisia aloittaa. Jos puuhasta tykkää, aika kuluu nopeasti ja ensimmäiset pari tuntia yleensä keskitytään viineihin. Sitten voi nostaa pöytään ruokaa ja ottaa uuden kierroksen viinin ja ruoan yhdistelemisen kanssa.

5) jos tarkoitus on jatkaa iltaa pidemmälle, maisteltavien viinien lisäksi on syytä varata lisää viiniä vapaaseen seurusteluun. Viinin ei välttämättä kannata olla samantyylistä kuin mitä on maisteltu, vaan yleensä raikas ja kevyt viini toimii intensiivisen maistelu-urakan jälkeen.

Omien kokemuksieni pohjalta paras (sokko)maistajaisten puoli on, että viineihin ei voi liittää ennakkoluuloja. Makuaisti on niin ”biasoitunut”, värittynyt, että yleensä kaikki ennakkotieto viinistä vaikuttaa lopputulokseen. Tästä syystä viininmaistajaiset tuulettavat omia käsityksiä viineistä ja karsivat orastavaa snobismia.

Listaan vielä muutamia teemoja, joista voi ottaa ideoita omiin maistajaisiin:

– tavallisimpien rypäleiden erot (esim. Chardonnay, Riesling, Sauvignon Blanc, Pinot Grigio)
– yksi rypäle ympäri maailmaa (esim. Cabernet Sauvignon viidestä eri maailmankolkasta)
– yhden viinimaan eri viinialueet
– yhden alueen tai rypäleen eri hintaiset viinit (10, 20, 30, 40 euroa…)
– yhden tuottajan viinit
– tietyn makutyypin viinit (esim. täyteläiset punaviinit, runsaat valkoviinit, rutikuivat kuohuviinit…)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s