Chapoutier Rasteau 2010

Rhonen viinialue on yksi ehdottomia suosikkejani, enkä muista että olisin koskaan maistanut epämiellyttävää rhonelaista viiniä. Niissä on hyvä hinta-laatu -suhde, joissain jopa erinomainen. Rhonen AC- tai AOC-luokitukset sekä rhonelaiset isot tuottajat ovat hyviä laadun takeita, ja alueella käytettävistä rypäleistä kuten Syrah’sta, Grenachesta tai Mourvedrestä saa tehtyä monenlaisia viinejä, puhumattakaan joistain jokilaakson erikoisalueista kuten Chateauneuf-du-Papesta tai Pohjois-Rhonen pienistä arvoalueista. Alkossa on ihan kelvollinen valikoima kohtuuhintaisia rhonelaisia, ja kaveriporukan mökkireissulle valikoitui itsenäisyyspäivän kunniaksi Chapoutierin Rasteau.

Chapoutier Rasteau 2010
Maa / alue: Etelä-Rhone, Ranska (AC Rasteau)
Rypäleet: Grenache, Syrah
Saatavuus: Alko, € 15,95

chapoutier_rasteau_2010

Michel Chapoutier on iso rhonelainen tuottaja, ja Rasteau on samannimisen kylän tarhoilta kerätty viini. Rypälesekoitus on tyypillinen Grenache-Syrah, joista omasta mielestäni Grenache on yleensä aina se mielenkiintoisempi rypäle. Syrah on tuhtiudessaan kiva, mutta vähän tylsä; Grenache sen sijaan on mielestäni yllätyksellisempi. Joskus se voi olla täyteläinen, joskus taas marjaisempi ja happamampi.

Chapoutierin Rasteaussa on kutsuva tuoksu. Aluksi haistan siitä ehkä vähän bordeauxiin päin viittavaa luumua, ja pienen dekantoitumisen jälkeen rhonelainen maalaismaisema alkaa tulla esiin aniksen, multaisuuden, lakritsan ja suklaan muodossa. Viini on aika alkoholipitoinen (14,5 %) ja sen viilentäminen keventää suutuntumaa. Kun viini lämpenee lasissa huoneenlämpöiseksi, alkoholi puskee esiin, mutta ei häiritsevästi. Maussa on rustiikkia, multaa ja jälkimaussa tuntuu harteikkaat tanniinit. Tämä viini toimii hyvän maalaisruoan kuten vaikkapa lampaan kanssa.

Tuottajalla on Alkossa useita viinejä, ja tämä on punaisista kolmanneksi edullisin. Edullisempiin Bellerucheen ja La Ciboiseen verrattuna muutaman euron hintalisäys on looginen ja kohdallaan, sillä Rasteau on täyteläisempi ja persoonallisempi. Vuosikertakin on vanhempi.

Tämän viinin kanssa jäädään plussalle, mutta arviota ei voi päättää moittimatta tuottajan käyttämiä etikettejä: harmaus dominoi ja viinejä ei erota toisistaan. Jotain värimaailmaa voisi miettiä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s