La Motte Chardonnay 2010

Chardonnayssä viehättää sen monipuolisuus. Siitä tehdään erityylisiä viinejä, ja olen harrastanut rypälettä sen verran vähän että useimmat sokkona maistetut Chardonnayt saavat huomioni ja mielenkiintoni – kaikki periaatteessa kiinnostavat. Miltä maistuu Etelä-Afrikasta tuleva Chardonnay? Lämpimästä ilmastosta olisi syytä odottaa runsautta.

La Motte Chardonnay 2010
Maa / alue: Etelä-Afrikka, Franschhoek
Rypäle: 100% Chardonnay
Saatavuus: vinexus.de, € 13,90

ZA-CH-0037-10p

Viinistä huomaa heti tammikypsytyksen: nenään tulvii runsaan paahteinen, toffeinen tuoksu. Tuoksu on niin runsas, että täysin sokkona haistettuna viiniä voisi erehtyä luulemaan punaiseksi. Nenä lasissa yritän haistaa sitä punaviiniin viittaavaa aromia, mutta amatöörin hajuaisti ei taivu vielä niin tarkkaan erotteluun.

Lasissa pyörittämisen jälkeen viini tyypilliseen tapaan aukeaa hedelmään päin. Mango, meloni ja ananas tulevat paahteisuuden rinnalle, ja on vaikea välttää mielenmaisemaa kuuman Etelä-Afrikan ilmastosta. Maku seuraa tuoksua, ja on sen verran iso että viini vaatisi ruokaa seurakseen. Maku ei ole erityisen hedelmäinen, vaan enemmänkin lakritsainen ja voinen. Jälkimaku ei onneksi ole kovin öljyinen, mikä tammikypsytetyissä valkkareissa joskus tekee mausta turhan raskaan.

Jälkimaussa on itselleni hieman liikaa jonkinlaista hapanta kirpeyttä – jään kaipaamaan pientä makeutta joka auttaisi pidentämään viinin vaikutusta. Jäännössokeria La Mottessa on vain 2,25 grammaa. Auttaisikohan omaan makuaistiini, jos jäännössokeria olisikin vaikkapa 5,45 grammaa enemmän?

Robert Parkerilta on lohjennut tälle viinille 90 pistettä, ja puolisoni pitää tästä kovasti. Suositukset siis täältä päin tälle Chardonnaylle – nauttikaa ruoan kanssa.

 

Mainokset

Braida Grignolino d’Asti 2010

Olettekos kuulleet rypäleestä nimeltä Grignolino? En minäkään. Sellainen kuitenkin on, ja käsiini ajautui siitä tehty viini.

Braida Grignolino d’Asti 2010
Maa / alue:
Piemonte, Italia (DOC Asti)
Rypäle: 100% Grignolino
Saatavuus: Superiore.de, € 10,40 (vuosikerta 2012)
braida-grignolino

Mennään suoraan asiaan: Braidan viineissä on hienot etiketit (ks. esim. tästä), mutta se ei tätä viiniä pelasta. Viini on tyyliltään kevyt, mutta tuoksua hallitsee hyvin voimakas multaisuus johon pääsisi paljon edullisemmin käsiksi haistelemalla kukkaruukkua. Mullan alta on erottuvinaan karpaloinen ja mahdollisesti puolukkainen tuoksu, mutta kaikki se jää kovin vaimeaksi.

Suussa viinin marjaisuus pääsee paremmin esiin, mutta maku on happamahko ja kirpeä ja olen maistavani siinä aivan aavistuksen verran poreilua. Maistoin alkuvuodesta samalta tuottajalta perus-Barberaa joka oli ihan rehellisesti kupliva viini. Viinin maussa on jonkin verran nahkaisuutta, mutta maku loppuu kuin seinään jättäen jäljelle jonkun verran tanniineja.

Tätä viiniä googlatessa löysin toisen suomalaisen bloggaajan Viini-Virenin arvion viinistä. Viini-Virenin pullo oli selvästikin pilaantunut, mutta ja juuri siksi arvio on hauskaa luettavaa.